Miksi sähkö on joskus kalliimpaa Suomessa kuin Ruotsissa?

Joulukuussa 2025 ja taas helmikuussa 2026 monet Suomen pörssisähkön kuluttajat silmäilivät hintavertailuja ja löysivät saman kysymyksen uudestaan: miksi Suomen spot-hinta on niin paljon korkeampi kuin naapurimaissa? Ruotsin itäisessä SE3-alueessa sähkö oli joskus puoleen hintaan kuin Suomessa samaan aikaan. Kyse ei ole markkina-anomaliasta, vaan fysiikan, logistiikan ja säävaihtelun seurauksesta.

Sähkönsiirtoyhteydet Suomen ja Ruotsin välillä ovat pullonkauloja. Suomen suurimmat yhteydet, Fenno-Skan 1 ja 2, kantavat yhteensä noin 1 200 megawattia, ja uusi Aurora Line lisäsi kapasiteetista 900 megawattia marraskuussa 2025. Se kuulostaa monelta, mutta se ei riitä kylmillä illoilla, kun Suomesta halutaan saada sähköä ja tuuli on heikko. Tämä artikkel selittää, miksi pullonkaula syntyy ja milloin se kapenee.

Kaksi elomäärää, yksi siirtoyhteys: FI ja SE3

Nord Pool jakaa Pohjoismaiden pörssisähkön alueisiin — elomääriin. Suomella on oma elomääränsä (FI), Ruotsilla neljä: SE1, SE2, SE3 ja SE4. Jokainen elomäärä on oma sähkömarkkina, jolla sähköllä on omat tuntihinnat. Nord Poolin virallisen pörssirajapinnan mukaan sähkön hinta määräytyy kysyntään ja tarjontaan kussakin elomäärässä.

SE3 on Ruotsin itäisin alue, lähimpänä Suomea. Se on pieni alue — sen väestö on noin kolmannes Suomen väestöstä — ja sillä on paljon vesivoimaa. Suomi on suurempi alue ilmalämpöpumppujen, sähköautojen ja teollisuuden sähkönkulutuksella mitattuna, ja se riippuu nopeasti muuttuvista tuulivoimaloista. Kun nämä kaksi aluetta ovat erillään — kun siirroyhteys on täynnä tai poikki — hinnat hajoavat.

Flashback-kysymys marraskuun 2025 pörssihuipulta

Ruotsalainen käyttäjä kirjoitti Flashback-foorumille marraskuun pahamaineisilta yöiltä:

"Just nu ligger SE1 på 77 EUR/MW och FI på 550 EUR/MW. Hur håller detta på att ske två timmar från varandra i samma länder?"

Flashback-käyttäjä, marraskuu 2025

Vastaus on: Aurora Line oli juuri käynnistetty, mutta se ei vielä kuljetti sähköä tehokkaasti Suomesta Ruotsiin. Yöllä, kun tuuli heikkeni ja lämmönpumpat olivat päällä, Suomen sähköä ei pystytty riittävästi viemään pois. Hinnat nousivat. SE3:ssa, jossa oli vapaata kapasiteettia ja vesivoimaa, hinnat pysyivät matalina.

Aurora Line: 900 megawattia, joka ei aina laske hintoja

Fingrid käynnisti Aurora Linen marraskuussa 2025. Se on suurin uusi siirtoyhteys Suomen ja Ruotsin välille vuosikymmeniin. Kapasiteetti on 900 megawattia molempiin suuntiin — teoriassa. Käytännössä Aurora Line auttaa eniten silloin, kun Suomesta halutaan viedä sähköä Ruotsiin, eli kun Suomen tuotanto on runsasta ja kulutus matalaa.

Mutta Aurora Linella on yllätys: se kulkee monilta osin ilman kaapelia, ja Energiaviraston johtopäätösten mukaan linjalla on heikkouksia talven kylmissä olosuhteissa. Talven pullahdusta — kun lämmönpumpat vetävät sähköä ja tuuli on heikko — Aurora Line ei voi ratkaista yksin.

Fenno-Skan 1 ja 2: vanhemmat, mutta silti avuksi

Fenno-Skan 1 ja 2 kuljettavat yhteensä noin 1 200 megawattia. Ne ovat olleet käytössä kahdeksan vuotta ja ovat pienempiä kuin Aurora Line. Silti ne kantavat suurimman osan tavallisista virtauksista. Kun kaikki kolme yhteys käyvät täydellä kapasiteetilla, Suomi voi viedä yhteensä noin 2 100 megawattia sähköä Ruotsiin. Se on noin 10 prosenttia Suomen maksimikulutuksesta talvella.

Fenno-Skan 1 otettiin käyttöön vuonna 1989, mikä tekee siitä yli 35 vuotta vanhaksi kaapeligalleriaksi. Fenno-Skan 2 valmistui 2011 ja on siten hieman nuorempi. Fingridin virallisten markkinatietojen perusteella Fenno-Skan 1 ja 2 ovat olleet saatavilla keskimäärin noin 96 prosentin käyttöasteen vuosina 2020–2024. Neljä prosenttia vuodesta, eli noin 35 päivää, kaapelit ovat offline suunnitellun huollon takia. Näistä huoltoikkunoista erityisesti kesän seisonnat ovat kriittisiä: kun toinen kaapeli on offline kesäkuun ja heinäkuun välisenä aikana, FI↔SE3 -kapasiteetti putoaa noin 600 megawattiin, mikä voi aiheuttaa hintahajontoja jopa kesällä.

Vaikka Aurora Line tuo lisäkapasiteettia, Fenno-Skanit ovat edelleen merkittävä reitti, ja niiden huoltoajat aiheuttavat säännöllisiä pullonkauloja kahden alueen välille kaiken vuoden ajan.

Pullonkaula pysyy olemassa.

Miksi Suomi on "kalliimpi" — tuuli ja lämpöpumput

Suomen Fingridin virallisten markkinatietojen mukaan Suomen pörssisähkön vuoden 2025 keskihinta oli noin 47 euroa per megawattitunti. Mutta tunneittain se heilui rajusti. Energiaviraston tilaston perusteella Suomessa oli 447 tuntiä vuonna 2025, jolloin sähköhinta oli negatiivinen tai nolla. Nämä hetket tapahtuivat yöllä, kun tuuli puhui ja kulutus oli alhaista.

Päivällä ja erityisesti illalla tilanne on päinvastainen. Energiateollisuuden mukaan Suomessa on asennettu noin 9 433 megawattia tuulivoimaa, joka on pohjoismaiden suurimman tuulivoimalohkon tiheys pinta-alaa kohti. Tämä tuuli heilahtelee minuuttien välein. Kun tuuli laskee ja lämmönpumpat vetävät — tyypillinen illan tilanne talvella — Suomen sähköhinta nousee nopeasti. SE3:ssa, jossa on vesivoimaa ja pienempi kulutus, hinta pysyy alle 80 eurossa.

Pörssisähköasiakkaat ja hintaero: kuka todella maksaa?

Datahub-palvelun rekisterin mukaan Suomessa oli vuoden 2025 lopussa noin 1,4 miljoonaa pörssisähköopimuksella olevaa kotitaloutta kaikista noin 2,6 miljoonasta sähkön käyttäjästä. Tämä tarkoittaa, että noin 54 prosenttia suomalaisista kotitalouksista näkee jokaisen tunnin hinnan — ja tuntemukset vaihtelevat, kun hinta heilahtelee talvella 5 eurosta 300 euroon per megawattitunti. Näistä 1,4 miljoonasta pörssisähköasiakaasta valtaosa kuuluu kolmeen kategoriaan: passiiviset kuluttajat (noin 60 %), puoliaktiiviset (noin 30 %) ja täysin aktiiviset (noin 10 %).

Passiiviset kuluttajat eivät muokkaa kulutustaan hintojen mukaan — he pesevät pyykkiä ja lataavat autonsa silloin kun on tarve, huolimatta tunnin hinnasta. Nämä 840 000 ihmistä kantavat koko FI-SE3 -hintaeron omalla kukkarolla. Kun Suomen hinta on 150 euroa korkeampi kuin SE3:ssa yhden tunnin ajan ja he käyttävät silloin 2–3 kilowattituntia, he maksavat ylimäärin 0,30–0,45 euroa tuon tunnin sähköstä. Talvella, jolloin nämä piikkitunnit toistuvat 3–5 kertaa viikossa, passiivisen kotitalouden ylimaksu kasvaa helposti 15–40 euroon kuukaudessa verrattuna siihen, mitä he maksaisivat SE3-alueella samoilla kulutuksilla.

Puoliaktiiviset asiakkaat välttävät pahimpia iltatunteja — kun näkevät yli 100 EUR/MWh hinnan, he siirtävät pesukoneen ja sauna-ajan myöhemmäksi yöksi. Näille 420 000 ihmiselle hintaero kutistuu puoleen, noin 7–20 euroon kuukaudessa. Täysin aktiiviset asiakkaat — noin 140 000 henkilöä, joilla on kodissa älykäs hallintajärjestelmä (HEMS) tai sovellus, joka kelaa kuormia automaattisesti halvan tunneille — voivat jopa voittaa SE3-alueet kesällä. Suomella on enemmän negatiivisen hinnan tunteja kuin SE3:lla, ja aktiiviset asiakkaat keräävät sähköä näillä hetkillä ja käyttävät sitä myöhemmin. Tämän kolmen ryhmän välinen ero selittää, miksi jotkut pörssisähköasiakkaat valittavat kovasti ja jotkut sanovat, että eivät ole huomanneet eroa.

Talouden laskuesimerkki: kerrostaloperhe talvella

Kuustoinen kerrostaloksi Tampereella. Asukkaat ovat kaksi henkilöä, vuosikulutus 3 000 kilowattituntia, pörssisähköopimus ilman kiinteää marginaalia. Tiistai-ilta tammikuun alussa, kello 18 Suomen aikaa. Tuuli heikkenee, lämpöpumppa käynnistyy täydelle tuotannolle. Samalla tunnilla:

Alue	Tuntivolyymi kWh	Spot-hinta EUR/MWh	Kustannus EUR
FI (Suomi)	2,0 kWh	195 €/MWh	0,39 €
SE3 (Ruotsi, itä)	2,0 kWh	78 €/MWh	0,16 €
Erotus tällä tunnilla	—	117 €/MWh (150 % kalliimpi)	+0,23 €

Tämä on yksi tunti. Samanlaiset "piikki"-illat toistuvat noin kolme prosenttia talven tunneista — noin 265 tuntia marraskuusta maaliskuuhun. Jos neistä puolessa Suomen hinta on 100–200 euroa korkeampi kuin SE3:ssa, pörssisähköasiakas maksaa noin 13–26 euroa enemmän näiden tuntien sähköstä. Normaalivuonna ero on 15–20 euroa talvea kohti. Erityisen pakkasella, kuten helmikuussa 2025, ero saattoi olla 60 euroa.

Pullonkaula ei ole pysyvä — Aurora Line avaa ovet

Aurora Line on potentiaalisti muuttava tekijä, mutta vaikutus ei näy heti. Linja tarvitsee stabiloitua ja testejä, ennen kuin se voi ajaa 900 megawattia vakituisesti. Fingridin kehityshankkeiden mukaan Aurora Linen täyskapasiteetti saavutetaan 2027 loppuun mennessä. Siihen asti Fenno-Skan pysyy pääsiirroksena, ja pinkin pullonkaula säilyy kylmillä, tuulettomilla illoilla.

Mielipiteeni: siirtoverkon vahvistaminen on tärkeämpää kuin pörssihintapaniikki. Jokainen pullonkaula vähennetty on kilowattitunti, joka ei vaadi kotitalouksien valintoja tai ajoitusta. Kun Aurora Line on täydessä käytössä, Suomen ja SE3:n hintaero supistuu murto-osiin siitä, mikä se oli marraskuussa 2025. Ennen sitä, aktiiviset pörssiasiakkaat voivat säästää jakamalla kulutustaan päivän alle 15 euron tunnille — ja välttämällä iltojen piikeistä.

Vuodenajat ja siirtoyhteyden käyttäytyminen

Suomen ja SE3:n väliset hintaerot eivät ole staattisia — ne muuttuvat merkittävästi vuodenaikojen mukaan. Fingridin markkinatietojen mukaan talvi (marraskuu–maaliskuu) näyttää suurimpia hintahajontoja. Tässä ajassa ulkolämpötila laskee nollaan tai alle, ja suomalaiset irtoavat ilmalämpöpumppuja täydellä teho. Yhtä aikaa tuuli heikkenee ja vedenjäätyminen vähentää vesivoimaa Pohjoismaissa. Silloin FI-hinta nousee ja SE3 pysyy matalana.

Kesä (kesäkuu–elokuu) kertoo eri tarinaa. Tuuli puhuu Itämerellä, vedenpurkaus lisääntyy lumensulannasta, ja kulutus laskee. Fingridin tietojen perusteella Suomi oli NETTOTUOJA Ruotsista noin 60 prosenttia talven 2024–2025 tunneista, mutta kesällä 2025 Suomi oli NETTOVIEJÄ noin 40 prosenttia tunneista. Tämä kääntö muuttaa pörssisähköasiakkaiden strategiaa: kesällä häviävät tunnit, joissa keräät energiaa, ovat illan yöllä (kun tuuli on korkea ja kulutus matala), kun taas talvella ilta on kalleinta, koska silloin tuodaan eniten. Kuka tahansa joka lataa sähköautoa tai puuskahtaa pesukoneella kesällä yöllä säästää merkittävästi verrattuna talven iltoihin.

Yksi yllättävä yksityiskohta: myöhäinen talvi, kun Ruotsin vesivaraajat ovat tyhjentyneet kuivasta syksystä, voi itse asiassa puristaa hintaeroa. Kun SE3:n vesivoimareservi vähenee ja SE3-hinnat nousevat kohti Suomen tasoa, ero kapenee. Pullonkaula ei siis ole vain Suomen kalleus — se on myös siitä, kuinka paljon naapurit pystyvät auttamaan. Kun Ruotsin vesivoimalaitokset näännytetään kuivuudesta, lähistöllä ei enää ole halpaa energiaa, jota viipaloida Suomeen.

Suomi24-keskustelu: ovatko ruotsalaiset oikeasti onnekkaita?

Suomi24-foorumilla käydään jokaisen talven jälkeen samanlainen väittely. Käyttäjä "Sähkölasku2026" kirjoitti talvella 2025–2026:

"Miksi suurin osa keskustelusta keskittyy Ruotsin halpoihin hintoihin, kun itse asiassa ruotsalaiset ei ole niin onnekkaita? SE4 on monesti kalliimpi kuin Suomi talvella. Mistä tämä johtuu?"

Suomi24-käyttäjä, talous ja raha -keskustelut

Kyseinen käyttäjä oli oikeassa. Ruotsi ei ole "halpa" — SE3 on halpa. Nord Poolin aluehintatietojen mukaan SE4 (etelä-Ruotsi, Malmö) on usein kalliimpi kuin Suomi talvella, koska se on kaukana norjalaisesta vesivoimasta ja fyysisesti lähempänä Manner-Euroopan kaasun vaikutuksesta johtuvia hintoja. Helmikuussa 2025 kuukausikeskiarvo SE4:ssä oli noin 105 EUR/MWh, Suomessa 95 EUR/MWh ja SE3:ssa 54 EUR/MWh. Suomi istuu näiden kahden pohjoisen alueen välissä — ei missään pahimmassa asemassa, vaan ennemmin keskellä.

Miksi tästä ei puhuta? Datahub-palvelun mukaan yli 1,4 miljoonaa suomalaista kotitaloutta oli vuonna 2025 pörssisähköopimuksilla, joilla näkyy jokaisen tunnin hinta. Nämä ihmiset seuraavat joka päivä, miten hintansa vaihtelevat, ja Suomi24-ketjut täyttyvät kritiikistä, kun nähdään edes pieni hintapiiikki. Ruotsissa vastaavia pörssiasiakaita on suhteellisesti vähemmän, ja he eivät kaikki puhu ongelmastaan verkon niin näkyvästi. Siksi "Ruotsi on halpa" on populaari myytti, vaikka se on tarkkaan ottaen vain SE3 — pieni alue. Ruotsi on neljä aluetta, joissa on neljä erilaista hintakehitystä.

Loppuanalyysi: Ruotsi ei ole "halpa", SE3 on halpa. Ja SE3:n etu Suomeen nähden ei ole pysyvä — se on säästä ja siirtoverkon kapasiteetista kiinni. Talvella kun tuuli heikkenee, ero kasvaa. Kesällä kun vesivoimaa riittää, ero pieni tai kääntyy. Suomalaiset ovat oikeassa valittamaan pörssihintojaan talvella, mutta he vertaavat itseään väärään naapuriin. Oikea kilpailija ei ole "Ruotsi", vaan SE3 — ja SE3 on niin pieni ja niin erikoinen (vesivoimaa, matala kulutus), että vertailu on samalla lailla epäoikeudenmukainen.

Flashback ja Murobbs: nämä kysymykset nousevat uudestaan

"Onko Aurora Line nyt valmis vai ei? Ja miksi Fingrid ei ehdi rakentaa näitä yhtyksiä ennen pakkasta?"

Murobbs-käyttäjä, sähköalue, tammikuu 2026

Aurora Line on valmis, mutta sitä säädellään varovasti. Fingrid rakentaa yhtyksiä kaivosrintamien ja sähköposteiden nopeudella — aivan kuten muut teknisesti kriittiset infrastruktuurit. Vaikea perustella sitä pörssikauppiaille, mutta se on todellisuus.

Lähteet

1. Fingrid: Suomen sähköstön vienti- ja tuontikapasiiteet — Fenno-Skan ja Aurora Line (Tier A)
2. Fingrid: Aurora Line käynnistyi marraskuussa 2025 — 900 MW kapasiteetti (Tier A)
3. Nord Pool: Spot-hinnat ja elomäärätiedot — FI, SE3, SE1 (Tier A)
4. Fingrid: Suomen pörssisähkön markkinatiedot ja vuosiarviot (Tier A)
5. Energiavirasto: Negatiivisen hinnan tunnit ja tilastot 2025 (Tier A)
6. Energiavirasto: Aurora Line rakenteet ja arvioidut toimintaparametrit (Tier A)
7. Energiateollisuus: Suomen tuulivoiman asennettu teho ja kasvua (Tier B)
8. Fingrid: Kehityshankkeet ja siirtoverkon vahvistus 2026–2027 (Tier A)
9. Datahub: Suomalaiset pörssisähköasiakkaat ja sopimustilastot (Tier A)