Miksi sähkön hinta on negatiivinen — ja mitä se tarkoittaa sinulle?

Pörssisähkön hinta oli negatiivinen 447 tunnin ajan vuonna 2025. Suomi oli jälleen Euroopan kärkimaita tässä tilastossa. Moni pörssisähkösopimusta käyttävä katsoo sovelluksesta, että hinta näyttää miinus-merkkiä, ja miettii: saako nyt rahaa pelkästä television katsomisesta? Lyhyt vastaus on, ettei saa. Pidempi vastaus kertoo, miksi hinta menee miinukselle, mitä sillä hetkellä oikeasti tapahtuu laskussa, ja kannattaako kulutusta siirtää noille tunneille.

Miksi sähkön hinta on negatiivinen?

Pörssisähkön hinta muodostuu Nord Pool -pörssissa kysynnän ja tarjonnan mukaan. Hinta menee negatiiviseksi silloin, kun tuotantoa on enemmän kuin kukaan haluaa ostaa normaalilla nollahinnalla. Käytännössä tämä tapahtuu Suomessa useimmiten öisin tai viikonloppuisin voimakkaan tuulen aikaan, kun tuulivoimatuotanto käy täydellä teholla mutta teollisuus ja kotitaloudet kuluttavat vähän.

Suomen tuulivoimakapasiteetti oli vuoden 2025 lopussa 9 433 megawattia, kun se oli alle 4 000 MW vielä vuonna 2022. Tuulivoimala ei pysähdy helposti pelkästään siksi, että hinta laskee nollan alapuolelle. Tuottajalle voi olla taloudellisesti kannattavampaa myydä sähkö negatiiviseen hintaan kuin pysäyttää laitos ja käynnistää se uudelleen. Tähän vaikuttavat erilaiset tuotantotuet, pitkäaikaiset ostosopimukset ja tekniset rajoitukset.

Ydinvoima lisää jännitettä samassa suunnassa. Olkiluoto 3 tuottaa täydellä teholla noin 1 600 MW vuorokauden ympäri. Ydinvoimalan tehotason laskeminen ei onnistu nopeasti, joten vähäisen kysynnän tunneilla tarjontapiikki syntyy väistämättä. Yle uutisoi 2023, että Olkiluoto 3 joutui jo tuolloin leikkaamaan tuotantoaan hintojen painuessa alas.

Pörssikoneisto: miten negatiivinen hinta syntyy teknisesti?

Nord Pool selvittää päiväsähkön (day-ahead) hinnan kullekin tunnille veikkaushuutokaupassa, jossa tuottajat tekevät myyntitarjouksia ja ostajat ostotarjouksia. Markkinan selvityshinta on se piste, jossa tarjottu määrä vastaa ostettua määrää. Kun tuotantoa on runsaasti ja kysyntä on heikkoa, selvityshinta voi laskea negatiiviseksi aina -500 €/MWh tekniikkaan asetettuun alarajaan asti.

Tästä alarajasta tuli kuuluisa 23. marraskuuta 2023, kun suomalaisen pörssisähkön hinta romahti tuona päivänä -500 €/MWh:iin. Bloomberg raportoi, että kyseessä oli kaupankäyntivirhe: energiayhtiö Kinect Energy AS syötti vahingossa myyntiorders-tarjouksia, joissa yksikkönä oli käytetty kilowatteja megawattien sijaan. Tulos oli, että pörssiin tarjottiin noin 5 787 MW sähköä, jota ei todellisuudessa ollutkaan. Energiavirasto avasi asiasta tutkinnan. Tuo päivä oli poikkeus, mutta se osoitti, mihin mekanismi teknisesti pystyy.

Saako kuluttaja rahaa negatiivisen hinnan tunnilla?

Tähän kysymykseen törmätään usein. Mofei.life-blogin kirjoittaja, Suomessa asuva ekspatriaatti, kysyi saman asian ja selvitti sen omalla laskullaan:

"Do I get paid if the price is negative? Not quite. Even when the spot price component is negative, the transmission fee and electricity tax stay, so the total cost simply drops. You just pay less, not less than zero."

Mofei.life, Finland electricity pricing explained

Tähän kannattaa pysähtyä. Negatiivinen sähkön hinta ei tarkoita, että tilille tulisi rahaa. Sähkölasku koostuu kolmesta osasta: energiamaksusta (tämä voi olla negatiivinen), siirtomaksusta ja sähköverosta. Siirtomaksu menee paikalliselle verkkoyhtiölle ja on aina positiivinen, riippumatta pörssihinnan etumerkistä. Sähkövero oli vuonna 2025 veroluokassa I kotitalouksille 2,253 snt/kWh (sis. alv). Nämä kaksi kulua yhdessä tarkoittavat, että negatiivinen spot-hinta vie laskua alaspäin mutta harvoin nollan alapuolelle.

Suomi24-foorumilla kysyttiin viikonloppuna keväällä 2025:

"Saako rahaa sähkön käytöstä negatiivisina tunteina? Piti käynnistää pesukoneet ja astianpesukone samaan aikaan, jotta saisi jotain takaisin."

Suomi24, Sähkö-osio, 2025

Vastaus on: et saa rahaa. Mutta kannattaahan silti ajastaa raskas kulutus noille tunneille, koska lasku on silloin pienempi kuin minä tahansa muuna hetkenä.

Laskelma: mitä aamuyön negatiivinen hinta oikeasti maksaa?

Lasketaan konkreettinen esimerkki. Perheessä on sähköauto (4 kWh latauksen jäljellä oleva kapasiteetti, joka ladataan yhdessä tunnissa), ilmalämpöpumppu (6 kWh tuntikulutus talviyönä) ja lämminvesivaraaja (3 kWh tuntikulutus). Kaikki käynnissä aamuyöllä tunnin ajan, kun spot-hinta on -0,3 snt/kWh.

Erä	Hinta/kWh	Kulutus (kWh)	Kustannus
Spot-energia	-0,3 snt	13	-0,039 €
Siirtomaksu (esim.)	4,0 snt	13	0,520 €
Sähkövero (luokka I, 2025)	2,253 snt	13	0,293 €
Yhteensä		13 kWh	0,774 €

Siirtomaksu vaihtelee verkkoyhtiöittäin. Esimerkissä käytetty 4,0 snt/kWh on tyypillinen yhden henkilön kotitaloudelle Etelä-Suomessa. Luvut ovat ilman alv:tä selvyyden vuoksi.

Energiamaksun osuus laskusta on negatiivinen, noin -0,04 €. Kuluttajan kokonaiskustannus ei silti mene negatiiviseksi, koska siirtomaksu ja sähkövero pitävät laskun positiivisena. Tuo 13 kWh maksaa silti noin 0,77 €. Se on kuitenkin murto-osa siitä, mitä sama kulutus maksaisi esimerkiksi arkipäivän ruuhka-aikoina, jolloin spot-hinta voi olla 8-15 snt/kWh.

Kuinka usein negatiivisia tunteja on?

Vuonna 2025 negatiivisia tunteja kertyi Suomessa 447, mikä on lasku vuoden 2024 poikkeuksellisesta 724 tunnista. Fingrid-lehden analyysin mukaan negatiiviset hinnat ovat tulleet jäädäkseen, vaikka niiden määrä heilahtelee sääolojen mukaan. Vuonna 2026 ensimmäinen neljännes oli poikkeuksellisen tasainen: ENTSO-E:n markkinaraportin mukaan negatiivisten tuntien määrä putosi Suomessa lähes nollaan.

Energiaviraston 2025 raportti "Kulutuksen ajoitus vaikuttaa jo lähes joka toisen kotitalouden sähkölaskuun" kertoo, että lisääntynyt kulutusjousto on jo tasoittanut hintoja ja vähentänyt negatiivisten tuntien määrää verrattuna ennusteisiin. Markkinoiden omaehtoinen sopeutuminen on siis alkanut toimia.

Milloin negatiivisia tunteja kannattaa odottaa?

Negatiiviset hinnat sattuvat tyypillisesti yöaikaan, viikonloppuisin ja keväällä, kun vesivoimaa on runsaasti ja tuuli puhaltaa. Fingridin avoimesta datahubista näkee seuraavan vuorokauden ennustehinnat: jos hinta näyttää jo illalla miinusta, on järkevää ajastaa astianpesukone, pyykkikone ja varaajan lataus kyseiselle yölle. Sähköauto kannattaa kytkeä heti töistä kotiin tullessa ajastimelle, joka käynnistää latauksen halvimpina tunteina.

Tämä ei vaadi erityistä tekniikkaa. Useimpiin pyykkikoneisiin ja astianpesukoneisiin saa nykyään viiveajan. Lämminvesivaraajan voi kytkeä älypistorasiaan ja ohjata se päällä ainoastaan negatiivisilla tai muuten halvoilla tunneilla.

Kannattaako kulutuksen siirtäminen negatiivisille tunneille?

Oma kantani on myönteinen, mutta varauksellisesti. Kulutuksen ajastaminen negatiivisille tunneille kannattaa, jos sinulla on jo käytössä pörssisähkösopimus ja kodinkoneet, jotka tukevat ajastamista. Säästöt yhtä negatiivista tuntia kohden ovat pieniä. Yhden pesukoneen ohjelmasta puhutaan ehkä 10-30 sentin erosta tavalliseen hintatuntiin verrattuna.

Sen sijaan sähköautolla tai ilmalämpöpumpulla kulutus voi olla huomattavasti suurempaa, ja silloin siirron vaikutus kasvaa. Jos sähköautosi lataus kuluttaa öisin 10-20 kWh, negatiivisen tunnin hyödyntäminen voi tarkoittaa 0,50-1,00 € säästöä verrattuna kalliimpaan tuntiin. Vuodessa se alkaa näkyä laskussa.

Ei kuitenkaan kannata muuttaa omia elämäntapojaan radikaalisti negatiivisten tuntien vuoksi. Niitä on vuodessa parhaimmillaan muutama sata, mutta ajankohdat vaihtelevat eikä niitä voi ennakoida kovin pitkälle. Jos negatiivisten tuntien metsästäminen vaatii nukkumaan menemistä myöhemmin tai heräämistä aamukolmelta tarkistamaan hinnat, ei se kannata.

Lähteet

1. Suomen Uusiutuvat ry: Wind power statistics 2025, Finland 9 433 MW (Tier A)
2. Fingrid-lehti: Is a negative price the new normal? — analyysi negatiivisista tunneista (Tier A)
3. Energiavirasto: Kulutuksen ajoitus vaikuttaa jo lähes joka toisen kotitalouden sähkölaskuun, 2025 (Tier A)
4. Energiavirasto: Kotitalouksien sähkölasku pieneni kaksi prosenttia 2025 (Tier A)
5. Nord Pool: How is the electricity price calculated — selvityshinnan mekanismi (Tier A)
6. Energiavirasto: Tutkinta 23.11.2023 kaupankäyntivirheestä (Tier A)
7. Mofei.life: Finland electricity pricing explained — ekspatriaatin näkökulma (Tier C, lainaus)
8. Bloomberg: Trader error causes huge plunge in Finnish power prices, 23.11.2023 (Tier B)
9. Yle: Finnish nuclear plant throttles production as electricity price plunges (Tier B)
10. Helen: Negatiivinen sähkön hinta — mitä se tarkoittaa ja miten sillä voi säästää, 2025 (Tier B)