Miten Nord Pool asettaa sähköhintaa — merit-order, marginaalivoimalaitos ja negatiivinen hinta

Merit-order on sähkömarkkinoiden perusperiaate. Se tarkoittaa, että pörssissa myyjät asettavat hintoja halvimmasta kalleimpaan — ydinvoimalaitos tarjoaa halvalla, maakaasua tuottava laitos kalliilla. Ostajat (verkkoyhtiöt, suuret teollisuusyritykset) haluavat halvimpaa. Nord Pool yhdistää nämä niin, että jokaisen tunnin (tai vartin vuodesta 2025 alkaen) hinta määrittyy sen pisteen mukaan, jossa kysynnän ja tarjonnan käyrät kohtaavat — ja se piste on aina jonkin voimalaitoksen tarjoama hinta. Mikä? Se kallein laitos, jota vielä tarvitaan kulutuksen kattamiseen. Tämä on marginaalivoimalaitos, ja sen hinta on kaikkien hinta.

Tämä johtaa vastaintuitiiviseen johtopäätökseen, johon monet sähkömarkkinoita seuraavat yllättyvät: vaikka ydinvoima tuottaa neljänneksen Suomen sähköstä ja vesivoimala tuottaa halvalla, ne eivät aseta hintaa. Hintaa asettaa se laitos, jota juuri vielä tarvitaan. Kalliilla kelioilla se on maakaasu tai biomassa. Tuulivoiman yöllä se voi olla hyödytöntä — ja kun tuulta on paljon ja muuta tuotantoa enemmän kuin kulutusta, hinta voi laskea negatiiviseksi.

Merit-order käytännössä: käyrä ja marginaalihinta

Kuvittele, että sähköä tarjotaan Suomeen seuraavassa järjestyksessä:

• Ydinvoimat (OL1, OL2, OL3): 1000 MW, hinta 2 €/MWh
• Vesivoimat: 600 MW, hinta 3 €/MWh
• Tuulivoima: 600 MW, hinta 5 €/MWh (vaihteleva, usein nolla tai negatiivinen)
• Biomassa: 400 MW, hinta 25 €/MWh
• Maakaasu: 300 MW, hinta 60 €/MWh
• Öljy/piikit: 100 MW, hinta 150 €/MWh

Perjantai-iltapäivällä kulutus on 2400 MW. Nord Poolin selvitys day-ahead-markkinoilla hankkii tarjontaa alhaalta ylöspäin: ensin kaikki ydinvoima (1000 MW), sitten vesivoimat (600 MW), sitten tuuli (600 MW), sitten biomassa (200 MW:stä 400 MW:n kapasiteetista). Viimeinen tarjonta, jota tarvitaan, on biomassa 200 MW:n verran hintaan 25 €/MWh. Kaikki loput sähkö, myös ydinvoima, myydään 25 €/MWh:ssa — koska 200 MW biomassaa oli marginaali.

Lauantai-yöllä tuuli puhaltaa kovasti (800 MW) ja teollisuus on pois. Kulutus on vain 800 MW. Tarvitaan vain ydinvoimaa ja tuulta. Tuuli tarjoutuu hintaan -5 €/MWh (eli maksaa ostaakseen sähköä pois). Nord Poolin marginaalihinta on silloin negatiivinen. Tuottajat maksavat, että joku ottaa heidän sähkönsä — koska sähköä ei voi varastoida ja se on tuotettava.

Suomalainen data 2025–2026: voimalaitokset ja vartin hinta

Suomessa on tällä hetkellä Fingridin tilastojen mukaan noin 190 yksittäistä tuotantoyksikköä, joista suurin osa on pieniä. Merkittäviä ovat:

• Ydinvoima (OL1, OL2, OL3): yhteensä noin 4400 MW, keskimäärin 17 % Suomen sähkötuotannosta vuonna 2025
• Vesivoimat: noin 3200 MW, 8–14 % (vesitilasta riippuva)
• Tuulivoima: noin 9433 MW vuodessa 2025 (enemmän kuin ydinvoima, mutta vaihteleva)
• Biomassa/jäte: noin 2600 MW
• Maakaasu ja öljy: noin 1300 MW yhteensä

Viime vuosina sähköhintoja on analysoinut Datahub, joka on pyöritytkustaneet keskusrekisterin Suomen verkkosähkön kaikista kaupasta 2022 alkaen. Datahub siirtyi 15 minuutin mittaukseen 1. lokakuuta 2025, jonka jälkeen marginaalivoimalaitos näkyy tarkemmin.

Vuonna 2025, Suomen FI-hinta-alueella, Nord Poolin tilastot osoittavat, että maakaasu asetti marginaalin noin 60–70 % kalleimmista tunneista (joita ovat talven iltapäivät ja illat). Noin 447 tuntia vuodesta oli negatiivista hintaa, pääosin tuuli- ja vesivoimapiikillä yöllä tai keväällä. Nämä tunnit eivät näy keskiarvossa (2025 FI keskihinta oli noin 47 EUR/MWh), mutta ne ovat olemassa.

Käyttäjien kysymykset: miksi tuulivoimalla negatiivinen hinta?

"Miten ihmeessä sähkön hinta voi mennä miinukselle? Joku silti myy halvalla ja siitä tulee miinus?"

Suomi24-käyttäjä, sähkö-osio, 2025

Negatiivinen hinta tulee siitä, että sähköä ei voi varastoida. Kun tuulivoimalaitos tuottaa 500 MW yöllä ja kulutus on vain 400 MW, jäljelle jää 100 MW, jota ei kukaan halua. Tuottaja voi joko sammuttaa turbiisin (kallista) tai maksaa, että joku ottaa sähköä pois. Tämä on kuin kuljettajalla on 100 tonnia perunoita ja satava sulkeutuu; hän maksaa, että joku ottaa ne. Hinta menee miinukselle.

Negatiivinen hinta on hyöty pörssisähkön asiakkaalle, jolle se tunti on halpaa tai ilmaista. Sähköautoilijat, jotka tunnistavat negatiiviset tunnit ja ajoittavat latauksen, säästävät merkittävästi. Sähkölämmityksen omistajat, joilla on älypumppuja, voivat samoin hyötyä.

Voiko kukin voimalaitos "asettaa hintaa" omaksi edukseen?

Ei, eikä se ole myöskään rationaalista. Nord Pool -pörssi on järjestetty siten, että jokainen tuottaja tarjoaa hintansa tietämättä muiden tarjouksia ennalta. Selvitys tapahtuu kokonaan matemaattisesti: korkein hyväksytty ostotarjous määritää marginaalin. Yksittäinen laitos ei voi "asettaa" hintaa yli marginaalin, koska se yksinkertaisesti jää myymättä.

Poikkeuksena ovat markkinavoimatapaukset, joissa yksittäinen tuottaja hallitsee tarjontaa. Suomessa näitä on olleet harvoin, mutta esimerkiksi vesivoimaa hallitsevat yhtiöt voivat vaikuttaa hintoihin pitkiä kuivaksia aikoja. Energiavirasto valvoo näitä.

15 minuutin hinta tekee merit-order-käyrän näkyväksi

Ennen lokakuuta 2025 laskutus oli tuntikohtainen. Tuolloin marginaalivoimalaitos saattoi vaihdella 15 minuutin välein, mutta se näkyi vain tuntihinnan keskiarvona. Nyt, kun varttituntilaskutus on käytössä (1. lokakuuta 2025 alkaen), jokainen 15 minuutin vartti näyttää sen hetken todellisen marginaalin. Tuulivoimapuuskan tai kulutuspiikkiä näkee neljännestunnin tarkkuudella.

Tämä on markkinan kannalta terveempää: kuluttajat näkevät tarkemmin, milloin sähkö on halpaa tai kallista, ja voivat reagoida. Tuottajien kannalta se tarkoittaa, että volatiliteetti näkyy selvemmin — mutta markkina muuttuu myös likvidimmäksi, kun hintasignaalit ovat selkeämpiä.

Esimerkki: talvinen perjantai-ilta vs. tuulinen lauantai-yö

Perheen sähköauto ja ilmalämpöpumppu latautuvat optimaalisesti. Tarkastellaan kahta eri skenaariota vuoden 2026 ensimmäisestä neljänneksestä.

Skenario	Aika	Tuuli + kulutus	Marginaali	Hinta (alv 0%)
Perjantai-ilta	17:00–18:00 (4 varttia)	Heikko tuuli, kulutusjyrkästi ylös	Maakaasu	45–52 snt/kWh
Lauantai-yö	03:00–04:00 (4 varttia)	Vahva tuuli, kulutus pieni	Tuuli tai negatiivinen	-5–2 snt/kWh

Auto lataa 40 kWh:tä. Perjantai-illalla hinta on 50 snt/kWh × 40 = 20 €. Lauantai-yöllä hinta voi olla 0,5 snt/kWh × 40 = 0,20 €. Ero on 19,80 €. Tämä on merit-order-periaatteen kosketeltava vaikutus: marginaalivoimalaitos määrää kaiken.

Oma kantani: sähkön hinta on poliittinen, mutta merit-order on taloustieteellistä todellisuutta

Usein politiikot sanovat "emme voi hallita sähkön hintaa" tai "EU:n säännöt pakottavat". Se on puoliksi totta. Merit-order on markkinatalouden logiikka, eikä sitä voi "kiertää" ilman suuria kustannuksia. Mutta se, millainen energia asettaa marginaalin — uusiutuvat vs. fossiiliset — on valinta. Jos halutaan, että biomassa tai maakaasu eivät aseta hintoja kalleiksi, tulee tuottaa enemmän ydinvoimaa ja tuulivoimaa ja varastoida energiaa tai joustaa kulutuksessa. Suomi on sinänsä onnellinen: ydinvoima on halpa, vesivoimalla on varastot, ja tuulivoiman osuus kasvaa.

Sähkönkäyttäjän kannalta tärkein muuttuja ei ole tuotantotapa vaan se, mikä laitos asettaa marginaalin kullakin tunnilla. Tämä on yhä useammin maakaasu tai biomassa — ja varsin säännöllisesti tuuli yöllä, jolloin hinta on negatiivinen tai hyvin pieni.

Lähteet

1. Nord Pool: Day-ahead market — settlement methodology (Tier A)
2. Fingrid: Sähköjärjestelmän tila ja tuotantokapasiteetit — ydinvoima, tuuli, vesivoimat 2025 (Tier A)
3. Datahub: Suomen sähkömarkkinakeskusrekisteri, 15 minuutin mittaus 1.10.2025 alkaen (Tier A)
4. Energiavirasto: Sähkömarkkinatilastot ja markkinavoiman valvonta (Tier A)
5. Fingrid: Datahub — 15 minuutin mittaustiedon käyttöönotto (Tier A)
6. Nord Pool: Historiallinen hintadata FI-alueelle, 2025 keskihinta 47 EUR/MWh (Tier A)
7. VTT: Merit-order ja pörssisähkömarkkinat, tutkimusalusta (Tier B)
8. Fortum: Pörssisähkö ja negatiiviset tunnit — asiakastiedot 2025 (Tier B)