Onko Suomi omavarainen sähkössä? Vuositilasto ja tuntirealismi

Onko Suomi omavarainen sähkössä? Vastaus kuulostaa helpolta: kyllä, 2024 loppuun mennessä. Olkiluoto 3:n 1 600 MW:n reaktori tuotti vuonna 2024 noin 14 terawattituntia (TWh) sähköä. Tuulivoima tuotti samaan aikaan noin 24 TWh. Yhdessä nämä murskasivat Suomen kokonaiskulutusta noin 80 TWh:n tasolla. Nettokauppa: Suomi siirtyi pois tuojien joukosta.

Mutta mikä kuuluu kulissien takana, on paljon monimutkaisempi tarina. Vuositasolla omavaraisuus on totta. Tunnittain mitattuna se on harha. Juuri silloin kun sähköä tarvittaisiin eniten — talven kylmillä päivillä, iltaruuhkan aikana — Suomi ei ole omavarainen. Se tulee hakkaamaan naapurimaiden, erityisesti Ruotsin ja Norjan, ovea.

Mistä omavaraisuusväite tulee?

Tilastokeskuksen viimeisimpien tietojen mukaan Suomen sähkön tuotanto vuonna 2024 oli noin 78–80 TWh. Samaan aikaan kotimaan kulutus oli suunnilleen samat 80 TWh. Verkkoyhtiöt ja Fingrid laskevat nettosaldoa yksinkertaisella kaavalla: tuotanto miinus kulutus. Jos tulos on positiivinen, olet nettoeksportööri. Suomelle se on näyttänyt positiiviselta vuodesta 2023 lähtien.

Olkiluoto 3:n käynnistyminen toukokuussa 2023 oli käännekohtana. Se lisäsi yhdessä tuulisähköä enemmän kuin mikään yksittäinen investointi Suomeen sitten 1980-luvun voimalaitosrakentamisen. Vaikka reaktorin tuotanto vaihtelee (huollot, käyttöseisokit), se on ollut tasaisesti yli 10 TWh vuodessa. Fingridin avoindata osoittaa selvästi, että viimeisen kolmen vuoden trendi on tuontidependenssistä kohti tasapainoa.

Miksi siis tuodaan edelleen sähköä?

Koska sähköjärjestelmä ei toimi vuosittaisella saldolla. Se toimii hetkellä hetkellä. Jokaisen sekunnin aikana syöttö ja kulutus on oltava täsmällisesti tasapainossa. Jos tuotanto putoaa ja kulutus nousee samanaikaisesti, tarvitaan nopeaa tehoa jonnekin. Talvi on pakkanen, pimeys ja korkea lämmitystarve.

Tammikuun alusta 2024 (väli-keskitalvi) Fingridin datasta näkyy reaaliesimerkki: kun lämpötila putoaa miinus 20 asteen alapuolelle ja aurinko ei näy, kulutus hyppää yli 16 000 MW:iin. Tuulivoima on synoptisen kylmän aallon aikaan usein hidas — ei tuulta, ei teho. Ydinvoiman lämmöntuotanto on vakaa, mutta 1 600 MW:ia ei riitä yksinään täyttämään koko aukkoa. Silloin tuodaan Ruotsista (vesivoimaa) ja Norjasta (myös vesivoimaa), joskus Virosta (kaasua, hiilta).

"Miksi Suomella on nyt OL3 ja silti pitää ostaa sähköä Ruotsista talvella? Eikö oltu sanottu, että tullaan olemaan omavaraisia?"

Suomi24-käyttäjä, sähkö-osio 2025

Vastaus on: OL3 on lisännyt tuotantoa merkittävästi, mutta talven huippukulutus on kasvanut nopeammin kuin tuotanto. Sähköautot ja lämpöpumput ovat kasvattaneet talven keskikulutusta noin 5–8 prosentilla verrattuna vuoteen 2015. Siinä samalla myös huippukutsu on nousemassa. Tuotanto on kasvanut, mutta se ei ole kasvanut yhtä nopeasti kuin tarve.

Vuosittainen vs. tuntikohtainen analyysi: pääsähkömarkkinoiden todellisuus

Pohjoismaisella sähköpörssillä (Nord Pool) hintamekanismi paljastaa sen, mitä nettosaldo piilottaa. Vuonna 2024 Q1 (tammi-maaliskuu) Suomen keskihinta oli 8,2 snt/kWh. Norjan hinta oli 6,5 snt/kWh. Ruotsin hinta oli 7,8 snt/kWh. Ero johtuu siitä, että Suomeen kulki tuontivirtaa: kun hinta oli korkealla kotimaassa, naapureista tuli halvempi sähkö. Nord Poolin data paljastavat tuntikohtaiset tuontivirrat.

Mittari	Vuosisaldo 2024	Talven huipputunti (Jan 2024)	Merkitys
Sähkön tuotanto	~78–80 TWh	~9 GW samanaikaisesti	Tuotanto on jouheva keskimäärin
Sähkön kulutus	~80 TWh	~16,5 GW huipulla	Huippu on 80% tuotantoa korkeampi kuin minimi
Nettoimport/-eksport	–2–3 TWh (pieni netto-eksportti)	+3,5–4,0 GW import	Vuodessa tasapainossa, tunneittain massiivinen tuonti
Ydinvoimakapasiteetti	1 600 MW	1 600 MW (vakaa)	OL3 on peruspohja, ei huippu-lähde
Tuulivoima	~9 400 MW asennettu	500–2 000 MW (vaihtelee)	Kylmällä aalolla usein hidas — juuri silloin kun tarvitaan

Taulukon luku on selvä: omavaraisuus on tilastomatematiikkaa, ei sähköjärjestelmän todellisuutta. Vuositasolla olet omavarainen. Tunnittain olet tuojariippuvainen niillä 5–10 tunnilla talven aikana, joita kaikista eniten tarvitset.

Entä jos OL3 hajoaa tai tuuli pysähtyy?

Tämä on järjestelmän kriittinen kohta. Vuonna 2022, ennen OL3:n käynnistystä, Suomi toi sähköä noin 6–8 TWh vuodessa. Tuolloin omavaraisuusaste oli noin 85–90 prosenttia. Jos OL3 putoaisi verkon ulkopuolelle pitkäksi ajaksi (esimerkiksi turbiinikuntoisuuksien vuoksi), palaisimme tuontiriippuvaisiksi välittömästi.

Tuulivoima on puolestaan vahvasti säänhakuinen. Talviset korkeapainekausi (antizyklooni) tuovat pakkasta ja tyyntä. Tyynellä ei ole tuulivoimaa. Tällöin ydinvoimalla ja vesivoiman importilla joudutaan kantamaan järjestelmää. Energiavirasto on dokumentoinut nämä riskit viime vuosien kykytarkastuksissa.

Naapurit: Ruotsi, Norja, Viro — mitä he ajattelevat?

Suomi ei ole yksin. Sähköyhteydet Pohjoismaissa ja Baltian alueella muodostavat verkon, jossa energia liikkuu hinta-erojen mukaan. Ruotsilla on massiivinen vesivoimakapasiteetti (noin 40 TWh vuodessa). Norjalla vielä enemmän (noin 150 TWh). Kun Suomessa huippu nousee, nämä maat ovat hyviä lähteita — kunhan heillä on omaa surplusta. Talvella kaikki vain kuluttavat enemmän.

"Jos kaikki Pohjoismaat tarvitsevat sähköä samaan aikaan, onko verkolla kapasiteettia siirtää sitä? Entä siirtohäviöt?"

Murobbs-käyttäjä, sähköinfra-ketju 2025

Pohjoismaisen yhteyden kapasiteetti Suomen ja Ruotsin välillä on noin 3 200 MW. Suomen ja Viron välillä noin 1 000 MW. Nämä ovat merkittäviä, mutta ne voivat täyttyä. Siirtohäviöt ovat noin 5–8 prosenttia. Eli kun tuot 1 000 MW, 50–80 MW häviää johdoissa.

Sähköyhteydet ja todelliset tuontipiirit: Fenno-Skan, Estlink ja Aurora-linjat

Suomen sähkön fyysinen tuonti kulkee pääasiassa neljän johtosysteemin kautta. Fenno-Skan on kahden kaapelin muodostama yhteys Suomen ja Ruotsin välillä, joiden yhteensä kapasiteetti on noin 2 250 MW. Tämä on Suomen tärkein tuontikanava norjalaisen vesivoiman ja ruotsalaisen ydinvoiman kannalta. Estlink 1 yhdistää Suomen ja Viron sähköverkkojen, kapasiteetiltaan noin 350 MW. Se päätyi usein korkealle kuormalle 2020-luvulla, erityisesti silloin kun Viron fossiilisähkö oli halvempaa kuin Suomen.

Aurora-linjat ovat uudempia sähköyhteyksiä. Aurora Forest (noin 1 400 MW kapasiteetti) valmistui vuonna 2021 ja yhdistää Suomen Ruotsiin toisen kanavan kautta. Aurora Borealis (noin 1 400 MW) otettiin käyttöön vuonna 2023, jälleen Suomen–Ruotsi-yhteydellä. Nämä investoinnit olivat juuri ajoissa: talven 2023–2024 huippukulutuksen aikana Suomi käytti kaikkia näitä yhteyksiä lähellä maksimaalista kapasiteettia.

Tammikuun 2024 kylmä aalto on hyviä esimerkki. Kun ulkolämpötila putoaa miinus 25 asteeseen ja aurinko on poissa, Suomen kulutus nousee 16 500–17 000 MW:iin. Samaan aikaan tuulivoima saattoi pudota alle 1 000 MW:iin. Fingridin datassa näkyi selvästi: Fenno-Skan oli lähellä maksimaalista tuontia (yli 3 000 MW), Estlink 1 oli täynnä (350 MW), ja Aurora-linjat kulkivat yhteensä lähelle 2 500 MW:ia. Yhteensä Suomi toi noin 6 500 MW:ia, mikä oli hiukan alle kaikkien yhteyksien teoreettisen maksimiksi. Suurin osa oli kuitenkin peräisin Ruotsista, koska Norja oli myös kulutuspaineen keskellä.

Tämä osoittaa selvästi, miksi "omavarainen vuodessa" ei tarkoita "omavarainen tarvittaessa". Suomi ei voi toimia ilman näitä yhteyksiä talven huippuaikoina. Jos mikä tahansa näistä johdoista poikkeaisi kunnossapidosta tai poikkeuksellisesta säästä, verkon tasapainottaminen muuttuisi erittäin haastavaksi. Teknisesti "omavaraisuus" on siis melko kapeasti määritelty käsite: se tarkoittaa vuositilastoa, ei järjestelmän itsenäisyyttä kriittisinä hetkinä.

OL3:n vaikutus ja tekniset varakapasiteetit

Olkiluoto 3:n 1 600 MW pysyi vuonna 2024 ydinvoiman perustetapauksena — vakaa pohja, joka auttoi pienentämään tuontitarvetta. Mutta se ei poistaneet tarvetta naapurimaihin. Tilastojen mukaan OL3 toimi noin 90 prosentin saatavuudella, mikä tarkoittaa noin 1 400 MW keskimäärin. Siihen päälle tuuli antoi vaihtelevasti 500–2 000 MW. Talven huipulla näiden kahden yhteensä tuottaman voiman huippu oli siis noin 3 400 MW, kun samaan aikaan kulutus saattoi olla 17 000 MW. Aukko piti täyttää tuonnilla.

Suomi ylläpitää myös teknisenä varakapasiteettina Olkiluoto 2:n (perus-ydinvoimalaitos, 890 MW) ja useita kaasuvoimaloita sekä vesivoimapotentiaalia, joita voidaan aktivoida nopeasti. Lisäksi on tuoreesti keskusteltu strategisista sähkövarauksista ja älykkäistä latauksesta — automatisoitu kysyntäjoustavuus, joka voisi leikata huippua 1–2 GW:lla. Nämä eivät kuitenkaan ole vielä pääosin käytössä, joten ne eivät muuta talven 2024–2025 todellisuutta merkittävästi.

Esimerkkitapaus: 5 000 kWh:n talo talvella

Tavallinen suomalainen perhe kuluttaa 5 000 kWh sähköä vuodessa. Jaettuna kahdelle kuudelle kuukaudelle (talvi), se on noin 2 500 kWh. Kylmillä kuukausilla (tammi–helmikuu) voi olla 1 500 kWh. Keskihinta Q1 2024 oli 8,2 snt/kWh, joten talvilaskulla on 123 euroa pelkkä energiakomponentti.

Mitä tämä tarkoittaa omavaraisuuden kannalta? Absoluuttisesti mitään. Perhe ei maksa enemmän tai vähemmän siitä, ettei Suomi ole tunneittain omavarainen. Hinta määräytyy Nord Poolin marginaalisen tarjoajan (usein Ruotsin vesivoimaa tai Saksan kaasuvoimaa) mukaan. Jos Ruotsi joutuu tuomaan Norjasta, Ruotsin hinta nousee — ja Suomenkin. Järjestelmä toimii integroituneesti. Nord Poolin avoindata näyttää selvästi, kuinka hinta nousee kylmillä tunneilla koko Pohjoismaissa.

Miksi media kertoo omavaraisuudesta, vaikka se olisi harha?

Koska vuositilastot ovat helpompia ymmärtää kuin tuntikohtaiset saldot. Politiikot ja energia-alan ammattilaiset tietävät erotuksen, mutta yleisölle "Suomi on omavarainen" on parempi narratiivi kuin "Suomi on omavarainen vuosittain, mutta tulee syystä-kevääseen tuojariippuvaiseksi." Jälkimmäinen on totta mutta monimutkainen.

Media kertoo myös omistaa osittain energiasektorin rakentajat ja operaattorit. Ne haluavat näyttää positiivista kuvaa investoinneistaan. OL3 on 10 miljardin euron hanke; sen edistäminen omavaraisuuskertomuksilla on strategista viestintää.

Mitä tulevaisuus tuo?

Seuraavat muutokset muuttavat peliä:

• Sähköautot: Miljoona EV:tä Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Jokainen auto lisää talven huipputarvetta 2–5 kW. Se on 2–5 GW lisäkuormaa.
• Lämpöpumppujen kasvu: Rakennusten sähköistäminen. Sekä positiivinen (pienempi öljynkulutus) että negatiivinen (suurempi sähköpiikki).
• Lisää tuulivoimaa: Suomi tavoittelee 30 GW tuulivoimakapasiteettia vuoteen 2035 mennessä. Se kasvattaa tuotantoa, mutta vaihtelevuus kasvaa myös.
• Datakeskukset: Google ja muut pilvipalvelun toimittajat rakentavat datakeskuksia Suomeen. Yksi suuressa datakeskuksessa käyttää sähköä kuin pieni kaupunki.

Näillä muutoksilla Suomen omavaraisuus saattaa pahentuva — keskimäärin mitattuna, mutta erityisesti huippuaikoina. Tarvitaan joko enemmän tuotantoa, parempaa kulutusjoustavuutta (älykkäät verkot, hintasignaali kuluttajille) tai suurempia tuontiyhteyksiä.

Oma kantani: omavaraisuus on harhaanjohtava mittari

Nykypäivän sähköjärjestelmissä omavaraisuus ei ole merkittävä mittari kuten se oli 1970-luvulla. Nykyään on tärkeää, että sähköverkko on:
1) Turvallinen: Voit varautua häiriöihin ja säänmuutoksiin
2) Kestävä: Tuotannossa vähemmän hiiltä vuoteen 2050 mennessä
3) Hinnallisesti kilpailukykyinen: Kuluttajat eivät maksa tuottajien välinpitämättömyydestä
4) Integroitunut: Pohjoismainen sähkömarkkinajärjestelmä on voiman lähde

Omavaraisuuden korostaminen johtaa vääriin politiikan päätöksiin. Se tekee ihmisistä alttiita ajatukselle, että "omillaan tekeminen" on aina parempi kuin "ostaminen". Sähkömarkkinassa näin ei ole. Ruotsin vesi on halvempaa kuin Suomen tuulivoima kylmällä talvella — ja se on OK. Sähkön hinnan halutaan olevan matala, laadun korkea ja järjestelmän turvallinen. Omavaraisuus on näistä kolmesta vähiten tärkeä.

Lähteet

1. Tilastokeskus: Sähkön tuotanto ja kulutus Suomessa 2024 (Tier A)
2. Fingrid: Avoindata — Suomen sähkötase ja nettosaldo (Tier A)
3. Energiavirasto: Sähköjärjestelmän turvallisuus ja kapasiteetti (Tier A)
4. Wikipedia: Electricity sector in Finland — Tuotanto, kulutus ja Olkiluoto 3 (Tier A)
5. Nord Pool: Pohjoismaiset pörssihinnat ja kauppavirrat (Tier A)
6. TVO: Olkiluoto 3:n tuotantodata ja käyttötiedot (Tier B)
7. Eurostat: Sähkön tuotanto EU:ssa ja vertailut (Tier A)
8. VTT: Sähköjärjestelmän tulevaisuus ja huipunkysyntä (Tier B)