Pori myi sähköverkkonsa — mitä 366 M€ tekee nyt?

Pori myi kunnallisen sähkönjakeluyhtiönsä Pori Energia Sähköverkot Oy:n ja sai kauppahinnaksi 366 miljoonaa euroa. Rahat on nyt sijoitettu: 230 miljoonaa varainhoitajien kautta osakkeisiin ja korkoihin, loput kaupungin omiin joukkolainarahastoihin. Tavoite on 6–8 prosentin vuotuinen tuotto. YLE uutisoi kaupasta keväällä 2026.

Ensireaktio monessa kotitaloudessa on huoli siirtomaksusta. Se on väärä huoli. Oikea kysymys on toinen: mikä riski kaupungille tässä oikeasti syntyi?

Siirtomaksu ei muutu omistajan vaihtuessa

Sähkönsiirto on luonnollinen monopoli. Se, kuka omistaa johdot, ei vaikuta siihen, paljonko niistä maksat. Energiavirasto valvoo jakeluverkkoyhtiöiden hinnoittelua neljän vuoden jaksoissa. Kuudes valvontajakso kattaa vuodet 2024–2027. Vuotuinen korotuskatto on 8 prosenttia. Yhtiö voi hakea korotusta vain tarkasti määrättyjen sallitun tuoton laskentasääntöjen puitteissa.

Tämä on kirjattu myös sähkömarkkinalakiin 588/2013. Laki velvoittaa jakeluverkonhaltijat eriyttämään liiketoimintansa ja asettaa puitteet, joissa Energiavirasto määrittelee sallitun tuottotason WACC-mallilla. Vuonna 2026 sallittu tuotto on jakeluverkoille 6,87 prosenttia. Jos uusi omistaja haluaa nostaa siirtomaksuja, se tarvitsee siihen viranomaisluvan, eikä korotus voi ylittää kahdeksaa prosenttia vuodessa.

Käytännössä: Porin kotitalouksien siirtomaksu ei nouse sen nopeammin tai hitaammin kuin se olisi noussut kunnallisen omistuksen aikana. Sääntely pysyy samana riippumatta siitä, kenen nimissä verkko on.

Missä riski sitten on?

Pori vaihtoi yhden riskiprofiilin toiseen. Kunnallinen sähköverkkoyhtiö tuottaa tasaista kassavirtaa. Se ei ole erityisen tuottoisa sijoitus, mutta se on varma. Nyt kaupunki on sijoittanut 366 miljoonaa osakkeiden ja korkojen yhdistelmään tavoitteena 6–8 prosentin vuosituotto.

Matematiikka on kahdenkymmen vuoden horisontilla kaupungille edullinen. Jos sijoitukset tuottavat keskimäärin 7 prosenttia vuodessa, pääoma kasvaa kahdessakymmenessä vuodessa yli kolminkertaiseksi. Yksikään kunnallinen verkkoyhtiö ei pysty siihen.

Mutta poliittinen horisontti on lyhyempi kuin taloudellinen. Tähän on syytä kiinnittää huomiota.

Oikea ajoitusongelma: 2028–2030

Pori teki oikean päätöksen matematiikalla, mutta väärän päätöksen ajoituksella. Tämä on minun kantani, ja voit olla siitä eri mieltä.

Suomi on astumassa vastavirtaan. Valtion budjetti on alijäämäinen. Kuntien valtionosuuksia leikataan. Pori itse on taloudellisesti tiukalla: asukasluku on noin 84 000 ja kaupunki on käynyt läpi useita säästökierroksia. Jos osakemarkkinat korjautuvat merkittävästi vuosien 2028–2030 välillä, kaupunki voi joutua tilanteeseen, jossa se tarvitsee vastasyklistä menovaraa juuri silloin, kun sijoitusportfolion arvo on painunut. Vakaan verkko-osinkovirran sijaan sillä on paperitappio ja poliittinen paine realisoida omaisuutta pohjalta.

Tämä ei tarkoita, että kauppa oli virhe. Se tarkoittaa, että kaupungin pitää nyt sitoutua pitkään sijoitushorisontiin tavalla, johon kuntapolitiikka ei aina pysty.

Esimerkki: mitä 366 miljoonaa tarkoittaa yhdelle porililaiselle kotitaloudelle?

Porissa on noin 38 000 asuntoa. Jaettuna tasaisesti 366 miljoonaa euroa on noin 9 600 euroa per asunto. Jos sijoitukset tuottavat tavoitteen alarajan mukaisen 6 prosentin vuosituoton, se on vuosittain noin 580 euroa per asunto kaupungin tuloksi. Verrataan: tyypillinen kotitalous maksaa Porin alueella siirtomaksua noin 400–700 euroa vuodessa käyttöpaikan koosta riippuen.

Sijoitustuotot ja siirtomaksut ovat kuitenkin eri asia. Sijoitustuotot menevät kaupungin kassaan, siirtomaksut uudelle verkkoyhtiölle. Kotitalous ei saa sijoitustuotosta suoraa hyötyä, mutta kaupunki saa rahoitusvaraa palveluihin. Se on epäsuora hyöty, ja se realisoituu vain jos sijoitukset tuottavat.

Porin kaupunginjohtajan kommentti ja mitä se kertoo

YLEn mukaan rahoitusjohtaja Tuomas Hatanpää totesi maaliskuun lopussa, että sijoitukset olivat hetkellisesti pakkasella, mutta ovat palautuneet plussan puolelle. Tämä on normaalia lyhyen aikavälin volatiliteettia. Se kertoo kuitenkin siitä, että kaupunki seuraa portfoliota kuukausittain ja raportoi tuloksista julkisesti.

Seuranta on hyvä merkki. Se tarkoittaa, että poliittiset päättäjät eivät voi unohtaa asiaa. Jos markkinat kääntyvät pahasti, paine realisoida omaisuutta kasvaa nopeasti. Kaupungin on kestettävä se paine poliittisesti.

Vertailukohta: muut kunnat myyneet samoin

Pori ei ole ensimmäinen. Suomessa useat kunnat ovat myyneet jakeluverkkonsa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tampere, Lahti ja lukuisat pienemmät kunnat ovat käyneet saman harkinnan läpi. Yhteinen nimittäjä: verkko-omistus on pääomaintensiivistä ja tuotto vaatimatonta suhteessa sitoutuneeseen pääomaan. Vapauttaminen antaa kunnalle enemmän liikkumavaraa.

Ero on skaalassa ja ajoituksessa. Porin kauppa on suuri suhteessa kunnan kokoon. Ja se tehtiin markkinasyklissä, jossa arvopaperimarkkinat ovat historiallisen kalliit. Pitkä aikajänne pelastaa tämänkin päätöksen, jos poliittinen hermosto kestää.

Lähteet

1. YLE: Pori sijoitti sähköyhtiön myyntirahat — tavoitteena 6–8 % vuosituotto (Tier B)
2. Energiavirasto: Hinnoittelun valvonta — 6. valvontajakso 2024–2027, 8 % vuotuinen korotuskatto (Tier A)
3. Finlex: Sähkömarkkinalaki 588/2013 — jakeluverkonhaltijoiden velvollisuudet ja hinnoittelun sääntelypuitteet (Tier A)
4. Energiavirasto: Sallittu tuotto jakeluverkoille 2026 — 6,87 % (WACC-malli) (Tier A)