Venäjän sähkön tuonti loppui vaikutus — viisi vuotta rakenteellista muutosta

Neljän vuoden takainen, toukokuun 14. päivä 2022, kun RAO Nordic lopetti sähköntoimitukset Suomeen, monet epäilivät, mitä seuraavaksi tapahtuisi. Suomi tuontui silloin noin 10–11 prosenttia sähköstään Venäjältä. Sittemmin markkinat olivat odottaneet jopa sähköpulaa tai hintojen räjähdysmäistä nousua. Neljä vuotta myöhemmin käy ilmi, että kysynnän ja tarjonnan laki toimi täsmällisesti: uutta tuotantoa tuli täsmälleen siihen kun sitä tarvittiin.

Mitä tapahtui toukokuussa 2022?

Suomen sähköntuontia Venäjältä selvittävät pääasiassa Fingridin avoimet tilastot ja Energiaviraston raportit. Vuoden 2021 loppuun saakka Suomi tuontui Venäjältä keskimäärin 3–4 terawattituntia (TWh) vuosittain, mikä vastasi noin 10 prosenttia kotimaisen sähkönkulutuksen tarpeesta. Yhteys kulki sekä DC-kaapeleilla että AC-linjoilla. Sitten tuli Ukrainan kriisi, ja 14. toukokuuta 2022 RAO Nordic lopetti kaikki toimituslinjat.

Se oli totaalinen katkaisu — ei asteittainen väheneminen vaan yhtäkkinen nolla. Monet sähköasiantuntijat ennustivat sopeutumiskaaosta. Mutta kävi toisin. Minun mielestäni tämä oli todiste siitä, että Suomen sähkömarkkinat ja niiden rakenteet olivat tarpeeksi vahvat sekä houkuttelevat sijoittajille, että korvaaminen onnistui lyhyessä ajassa.

OL3: 1 600 megawattia yksittäisestä reaktorista

Ensimmäinen merkittävä korvaus tuli vain kuukausien kuluttua. Teollisuuden Voima (TVO) valmisteli Olkiluodon kolmatta ydinvoimaläksyä (OL3) kahdeksan vuotta viivästyksinä ja ylityinä. Reaktori otettiin käyttöön huhtikuussa 2023. Sen nimellisteho on 1 600 megawattia, mikä vastaa noin 14 terawattituntia sähköä vuodessa täyskapasiteetilla. Se ei ole vielä täydessä tuotannossa jokaisen tunnin, koska huoltoja ja testauksia on jatkuva, mutta vuoden 2025 luvuissa näkyy selvästi: OL3 tuotti vuoden kahdessa ensimmäisessä neljänneksessä ja kolmannen neljänneksen alussa yli 10 TWh.

Pika-aritmetiikka: Venäjältä menetettiin noin 3–4 TWh, OL3 tuottaa 14 TWh. Matemaattisesti Suomi ei ole vain korvannut, vaan ylittänyt menetyksen. Mitä tästä seurasi?

Tuulivoima: yli 9 400 megawattia asennettu kapasiteetti

Toinen paikka, jossa muutos näkyy, on tuulivoima. Suomen Uusiutuvat ry -yhdistyksen 2025 tilastot osoittavat, että tuulivoimakapasiteetti oli vuoden 2025 lopussa 9 433 megawattia. Kolme vuotta aiemmin, vuonna 2022, kapasiteetti oli hieman alle 4 000 MW. Siis kaksinkertaistuminen alle kolmessa vuodessa.

Tämä ei olisi käyneet ilman ilmastomarkkinoita ja Energiaviraston poliittisia tukia. Jokainen uusi tuulivoimalakohde vaatii ympäristövaikutusten arvioinnin ja paikallisten neuvottelujen. Silti ne syntyivät rapeasti. Miksi? Koska hinnat ottivat melkein välittömästi nousukierteen Venäjän tuonnin loputtua keväällä 2022, ja korkeammat hinnat tekivät tuulivoimasijoituksista kannattavia.

Aurora-johto ja uudet yhteydet Pohjoismaahan

Kolmas pala pulmasta oli infrastruktuuri. Fingrid oli jo vuosia suunnitellut Aurora-johtoa, DC-yhteyttä Suomen ja Ruotsin välille, joka lisäisi siirtokapasiteettia 900 megawatilla. Alkuperäinen suunnitelma oli vuonna 2025 valmis. Nyt, vuonna 2026, Aurora on toiminnassa ja tarjoaa Suomelle mahdollisuuden käyttää ruotsalaista vesivoimaa ja tuulivoimaa silloin, kun niillä on ylituotantoa.

Tämä on sitä verkon älyä, jota markkinat tarvitsevat. Aurora ei ratkaise tuontipulaa yksinään, mutta se tekee koko pohjoismaisen energiajärjestelmän joustavammaksi.

Kotitalouden laskulla näkyy — hyllyn esimerkki

Konkreettisuuden vuoksi: mitä tämä tarkoittaa tavallisen kahden hengen omakotitalon sähkölaskulla?

Perheessä kulutetaan vuosittain noin 18 000 kWh sähköä (omakotitalo, vanha rakentaminen, ilmalämpöpumppu käytössä vain talvella). Vuonna 2021, kun Venäjältä vielä tuotiin, Nord Pool FI-alueen keskihinta oli keskimäärin noin 5,0 snt/kWh. Siihen päälle siirtomaksu (noin 4,0 snt/kWh) ja sähkövero (2,3 snt/kWh) johtaa laskuun, joka oli tuolloin noin 2 150–2 200 euroa vuodessa ilman lisämaksuja.

Vuonna 2024 poliittisten hetkellisten rahastointimuutosten ja markkinoiden vakiintumisen jälkeen sama perhe maksoi keskimäärin noin 4,5–5,0 snt/kWh pörssienergiasta. Eli hieman vähemmän kuin 2021. Eniten hintaa nostivat polttoaineverot ja välilliset verot, joiden osuus on kasvanut suhteellisesti kun energiakomponentti oli hetkellisesti laskenut.

"Miksi sähkö ei halventanut, vaikka Venäjän tuonti loppui? Suomi sai sähköä ydinvoimasta, tuulivoimasta ja muista lähteistä. Hinnat eivät olekaan nousemassa samassa vauhdissa kuin ennen kriisiä, mikä on merkki markkinoiden tehokkuudesta."

Suomi24-foorumilla keskustelija kysyi huhtikuussa 2025

Tämä on hyvä kysymys. Vastaus on, että tarjontapuolen helpotus tasoitti kysyntäpainetta, mutta muut tekijät (talouden kiertäminen, inflaatio, uusiutuvien energioiden volatiliteetti) pitivät hinnat merkityksellisen korkeina.

Kuinka paljon Suomi on nyt netto-viejä?

Tässä on pikkuinen käänne. Vuonna 2024 Suomi tuli netto-viejaksi useissa kuukausissa. Fingridin kuukausirapportit osoittavat, että erityisesti keväällä ja syksyllä, kun tuulivoimaa on runsaasti ja vesivoimaa myös, Suomi lähetti sähköä Ruotsiin ja muihin naapureihin. Tämä ei olleet tapahtunut säännöllisesti vuosikymmeniin.

Vieinti merkitsee sitä, että tuotantokapasiteetti ylittää kysynnän. Se ei ole ongelma — se on sopeutumisen merkki. Kun hinta menee alaspäin, teollisuus voi käyttää enemmän sähköä. Kun hinta on alhainen, ohjelmistoyritykset avaut datakeskuksia (jotka ovat energianvaltaisia). Markkinat etsivät tasapainoa.

Mitä seuraavaksi?

Venäjän sähkön tuonti ei palaa. Se on tosiseikka, johon Suomen on sopeuduttava pitkällä tähtäimellä, vaikka rakenteellinen muutos olikin nopeaa. Neljä vuotta sitten kysymys oli, ovatko uudet reaktorit, tuulivoima ja johdot tarpeeksi. Nykyään kysymys on, mitä tehdä ylituotannosta ja hinnan volatiliteetista.

Minun näkemykseni on, että Suomi on onnistunut hyvin. Ydinvoima ja tuulivoima eivät ole kilpailijoita vaan täydentäjiä. Tuuli puhaltaa öisin ja talvella, ydinvoima tuottaa vakaiksi 24/7, vesivoimalla säädetään. Tämä kolmio on perusta Euroopan hallituimmalle sähköjärjestelmälle.

Lähteet

1. Fingrid: Sähkömarkkinatiedot ja -statistiikat (Tier A)
2. Energiavirasto: Viranomaisen sähkötilastot ja raportit (Tier A)
3. Teollisuuden Voima: OL3 Olkiluoto 3 reactor information and commissioning data (Tier A)
4. Suomen Uusiutuvat ry: Wind power statistics 2025 — 9,433 MW installed (Tier A)
5. Nord Pool: Electricity pricing and historical average prices Finland (Tier A)
6. Fingrid 2022: Statement on Russian import cessation — RAO Nordic stoppage (Tier A)
7. Suomi24: Forum discussions on electricity and market changes (Tier C, user-sourced)
8. Fingrid: Aurora interconnector to Sweden — 900 MW capacity (Tier A)