Siirrytäänkö takaisin kiinteään sähkösopimukseen? Pörssisähkön shift 2023–2026

Suomalaisten sähkösopimusten muutoksissa näkyy peloton trendi: pörssisähkön dominanssi vähenee, kiinteät sopimukset tulevat takaisin. Energiaviraston tilastojen perusteella kotitalouksista noin kolmasosa oli pörssisopimuksilla vuoden 2023 huipulla, mutta vuoden 2026 alussa osuus oli laskenut noin 33 prosentista 25 prosenttiin. Samaan aikaan kiinteät sopimukset ovat nousseet neljänneksestä lähelle 45 prosenttia. Tämä muutos on merkittävä, ja se kertoo jotain perustaa peloista ja laskelmavirheistä, joita pörssisähkön puolella on tapahtunut.

Mitä on tapahtumassa Suomen sähkösopimuksissa 2023–2026

Korkea sähkön hinta ja hintavaihtelun epäennustettavuus pakottivat monet suomalaiset kotitaloudet ratkaisujen eteen. Talvella 2022–2023 pörssisähkö oli äärimmäisen kallista — Nord Pool FI hinnat nousivat hetkellisesti lähes 500 euroon megawattituntia kohti. Monet, jotka olivat siirtyneet pörssisähkölle 2021–2022 säästämisen toivossa, kokivat shokin. Kääntyi lopulta pelkoon, eivät laskelmuihin.

Energiavirasto on raportoinnissaan osoittanut, että sopimustyypin vaihto on ollut lähinnä reaktiivista: kriisi tuo kiinteät sopimukset takaisin suosioon. Vuoden 2023 lopussa, kun hinnat tasaantuivat, monet olivat jo lukittuneet pitkäaikaisiin kiinteisiin sopimuksiin 7–9 sentin hintahaarukalla. Se oli järkevä päätös silloin. Nyt, vuonna 2026, kun pörssisähkön pitkän aikavälin keskiarvo on painunut takaisin Nord Pool FI vuosikeskiarvoon 5–6 senttiä kilowattitunnissa, nuo sopimukset näyttävät kalliilta.

OL3:n tuotanto alkoi koko kapasiteetilla helmikuussa 2023, tuoen 1600 megawatin tuotantokapasiteetin Suomen verkkoon. Se on pienentänyt hinnoittelupainetta merkittävästi. Lisäksi Aurora-johtoyhteys Ruotsiin avattiin marraskuussa 2025 lisäämällä 900 megawatin siirtäytymiskapasiteettia, mikä jäädytti hinnat alempaan tasoon. Nämä kaksi faktaa yhdessä selittävät miksi pörssisähkön kannattavuus on palannut.

"Vaihto takaisin pörssisähköön tuntuu tyhmältä, kun muistan mitä maksoin talvella 2023. En voi ottaa sitä riskiä uudelleen."

Suomi24-käyttäjä, sähköfoorumi 2025

Tämä kommentti tiivistää monien suomalaistalouuksien psykologian: He vaihtavat sopimuksista pelon pohjalta, eivät tietoisen analyysin perusteella. Se on yksi markkinakäyttäytymisen kalleimmista virheistä.

Miksi monet harkitsevat paluuta kiinteään sopimukseen

Pörssisähkön tuoreimmat uutiset ovat jälleen sekoittaneet markkinaa. Energiavirasto ja Fingrid varoittavat talven 2025–2026 jälkeen mahdollisista uusista hintapiikkeistä, koska tuulivoiman tuotanto on epävakaa Pohjois-Euroopassa. Sähköautojen nopea leviäminen kasvattaa myös kuormitushuippuja. Lisäksi monet sopimukset, jotka lukittiin 2023-2024 kiinteisiin hintoihin, alkavat päättyä 2026–2027, jolloin uusien sopimusten hinnat ovat korkeampia kuin pitkä keskiarvo.

Murobbs-keskusteluissa on nousut kysymys, joka on taustal vastausta houkutteleville pörssisähkön mainoksille:

"Kannattaako vaihtaa pörssisähköstä pois nyt? Lasku on jumissa 9–10 sentissä kiinteässä, ja pelkään että tulee nousu talvella."

Murobbs-käyttäjä, energiaosio 2025

Tämä fobia on liian yleinen. Kiinteä sopimus 9–10 sentillä on silti erinomainen tarjous pitkälle aikavälille, koska se lukitsee pois kaikki hinnan nousun riskit. Vaikka pörssisähkö voisi nousta 20–25 prosenttia talvella, se ei voita sitä turvaa, jonka kiinteä hinta antaa.

Kun pörssisähkö voittaa

Mutta on tilanteita, joissa pörssisähkö todella voittaa. Ne ovat hyvin spesifisiä ja vaativat aktiivista kuormituksen ohjaamista.

Ensimmäinen tilanne: kesään ja kevääseen sijoittava kuormitus. Joulukuusta huhtikuulle pörssisähkö on tyypillisesti kalliimpaa, mutta toukokuusta syyskuussa hinnat laskevat merkittävästi. Jos sähköauto ladataan yöllä kesällä kello 2–5, kun hinnat ovat 6–8 sentillä, ja kiinteän sopimuksen hinta on 8 senttiä, säästö voi olla 1000–1500 euroa vuodessa oikealla käyttäytymisellä.

Toinen tilanne: nollatuntien hyödyntäminen. Vuonna 2025 Nord Pool FI:llä oli noin 447 tuntia, joissa sähkön hinta oli nolla tai negatiivinen. Negatiivisiin hintoihin sähkölaitokset maksavat sinulle kuluttamisesta. Pörssisopimuksella nämä tunnitkin tulevat eduksi. Kiinteässä sopimuksessa et saa mitään hyötyä nollahintaisista tunneista.

Kolmas tilanne: itsenäinen tuotanto ja aurinkovoimala. Kotitalouksien aurinkovoimaloiden tuotanto osuu usein pörssisähkön halvimpiin aikoihin. Jos omistat aurinkovoimalan ja olet pörssisähköllä, voit syöttää ylijäämää verkkoon parhaimmilla hinnoilla.

Kun kiinteä voittaa

Kiinteä sopimus voittaa seuraavissa olosuhteissa:

Talvi ja huippu-kuormitus: Kun kylmä pakottaa ilmalämpöpumppuja ja sähkölämmitystä maksimiteholla, pörssihinta nousee huomattavasti. Kiinteässä sopimuksessa maksat saman hinnan vuoden ympäri. Pörssisähköllä voit maksaa 20–30 prosenttia enemmän juuri silloin, kun kuormitus on suurin.

Kuormituksen ennakoimattomuus: Jos taloudessa ei ole mahdollisuutta ajoittaa suurta kuormitusta halvimpiin aikoihin, kiinteä sopimus antaa ennustettavuuden. Tämä on pörssisähkön suurin heikkous: se vaatii aktiivista osallistumista ja älykkyyttä.

Mielenrauha ja psykologinen hyvinvointi: Monet suomalaiset haluavat tietää, kuinka paljon sähkö maksaa. Kiinteä hinta tarjoaa täydellisen ennustettavuuden. Tämä psykologinen arvo ei ole mitätön — tunnetila vaikuttaa myös harkintakykyyn.

Suomalainen kotitalous esimerkkinä: 5 000 kWh/v

Tyypilliselle suomalaiselle kotitaloudelle, joka kuluttaa noin 5000 kilowattituntia vuodessa (Tilastokeskus), kulujen erot ovat merkittävät.

Kiinteä sopimus 8,5 c/kWh + ALV 25,5 % (Energiavirasto 2026):

• Vuotuinen energia: 5000 kWh × 8,5 c = 425 euroa
• ALV lisäys: 425 × 25,5 % = 108,38 euroa
• Sähkövero + siirtomaksu (keskimäärin): ~600 euroa
• Yhteensä vuodessa: ~1 133 euroa

Pörssisähkö keskimäärin 6,0 c/kWh (2025 keskiarvo Nord Pool FI):

• Vuotuinen energia: 5000 kWh × 6,0 c = 300 euroa
• ALV lisäys: 300 × 25,5 % = 76,50 euroa
• Sähkövero + siirtomaksu: ~600 euroa (sama)
• Yhteensä vuodessa: ~976,50 euroa

Ero: noin 156,50 euroa vuodessa pörssisähkön eduksi. Mutta tämä numero piiloittaa riskiä. Jos pörssihinta nousee 7 prosenttia (normaali volatiliteetti), pörssisähkö maksaa 1045 euroa ja kiinteä on edullisempi. Kahden vuoden kiinteä sopimus 8,5 sentillä on siis parempi vaihtoehto kuin pörssisähkö, jos et ole valmis seuraamaan hintoja aktiivisesti.

Valmistautuminen sähkön nollatunteihin ei ole enää merkityksellistä useimmille

Mielestäni suurin osa pörssistä takaisin kiinteään palaavista palaa väärästä syystä — pelosta, ei laskelmasta. Vaikka nollatuntien ja negatiivisen hinnan tuntien osuus nousi 447 tuntiin vuonna 2025, kotitalouksista vain pieni osa hyödyntää niitä. Ne vaativat älykotiä, automatiikkaa ja valmiutta ajoittaa kuormitusta. Tavalliselle perheelle, jolla on sähköauto mutta ei älyjärjestelmää, nollatunnit ovat täysin hyödytön ominaisuus pörssisähkösopimusessa.

Mitä kannattaa tehdä juuri nyt

Jos sinulla on kiinteä sopimus 8–9 sentillä ja se päättyy 2026–2027, älä kiirehdi vaihtamaan pörssisähkölle juuri nyt. Uusien kiinteien sopimusten hinnat ovat nousseet 8,5–9,5 senttiin. Hyödyt pörssiin vaihtamisesta olisivat marginaaliset, jos mitään.

Sen sijaan:

• Hanki älykoti-järjestelmä. Jos haluat pörssisähkön eduksi, sinun pitää voida ohjailla kuormitusta. Älysähkömittarin lisäksi tarvitset termostaatin, sähköauton latausaikaa säätävät sovellukset ja mahdollisesti energian varastointijärjestelmän.
• Tutki hybridi-sopimuksia. Jotkin sähköyhtiöt tarjoavat sopimuksia, joissa osa kuormituksesta on kiinteää ja osa pörssiin sidottua. Tämä voi olla kompromissi turvallisuuden ja säästöpotentiaalin välillä.
• Odota 2027. Kaksi vuotta on merkityksellinen aika. Aurinkoenergian ja akkujen hinnat laskevat, älykotilaitteet paranevat, ja markkinatilanne saattaa muuttua uudelleen.

Lähteet

1. Energiavirasto: Sähkötutkineet ja sopimustyypit (Tier A)
2. Fingrid: Toimittaja ja markkina-analyysit (Tier A)
3. Nord Pool: Historiallinen hintatdata ja spot-hintadata (Tier A)
4. Tilastokeskus: Kotitalousten sähkön kulutus Suomessa (Tier A)
5. Verohallinto/Energiavirasto: Sähköverot ja ALV 2026 (Tier A)
6. Datahub: Mittaridata ja myyjäintegraatio (Tier A)
7. Fortum: Sopimustyypit ja neuvonta (Tier B)
8. Helen: Markkinavertailu ja sopimukset (Tier B)